JÄLKEENPÄIN – Tommy Tabermann


Haavet kirvellen
istun meren rannalla
yksin ja katselen.
Nyt ymmärrän paremmin
kivuliasta kulkuamme:
vasta tyynen tultua
erottuvat karikot.

Emme me koskaan
tyyntä toivoneet.
Tuulta me toivoimme
ja mustat liput
tuulessa liehumaan.

Kirvelkää, silmäkulmat!
Ei löydy minusta silti
ankkuripaikkaa
katumukselle.

Advertisements
Kategoria(t): Muut runot. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: JÄLKEENPÄIN – Tommy Tabermann

  1. idoli sanoo:

    Ei löydy tuosta : "Myrskyn jälkeen on poutasää"

  2. Japris sanoo:

    Ystäväin!
    Niin monien elämä on karikkoja täynnä Kuitenkin niiden karikkojenkin lomassa kulkee tasaisempi väylä. Lämmöllä Japris

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s